Huh huh, mitä mimmejä!

Hiiiohoiii. Vitsi mitkä fiilarit. Tässä on vierähtänyt koko päivä viikonlopun vierashaastiksia suunnitellessa, ja on kyllä tulossa sellaista settiä että huh, huh. 

 Olemme jo muutaman kuukauden ajan Annen kanssa pyörittäneet YleX Viikonlopun lauantai-iltapäivässä Lifestyleslottia, johon kutsutaan vieraaksi ajankohtaisia lifestyleaiheisia vieraita tai jossa mennään itse katsastamaan kiinnostava lifestyletapahtuma tms. Slotti on nyt ottanut oikein kunnolla tuulta alleen, ja haastattelutarjouksia on alkanut sadella.

Pari viikkoa sitten minuun ottivat yhteyttä Pin-up- ja burleskitaiteilijat Olivia  sekä Cherrieadorable, jotka kertoivat järjestävänsä Pin-up Finland -kisan X-treme Car Showssa tänä viikonloppuna. Aluksi mietin, että mitäköhän tästä nyt irtoaisi, mutta kun tutustuin aiheeseen syvemmin alkoi todellakin kiinnostaa, millaista elämää pin-upia harrastavat ihmiset oikein elävät, sillä naiset näyttivät olevan täydessä tällingissä aivan joka paikassa. 

Mietin myös, mitä me tavalliset tallaajat voisimme ehkä oppia heidän naisellisesta tyylistään ja tavastaan kantaa itseään. Entä mitäköhän mahtavat miehet heidän tyylistään tykätä? Onko flaksi taattu vai palaute kenties joskus myös jotain ihan muuta?

Siispä päätin kutsua lauantaille viimeisen päälle viilattua naiskauneutta vieraaksemme, ja huomenna klo 16 paikalle saapuvat Olivia, Cherrie (alla olevassa kuvassa) ja Pin-Up Finland -voittaja (kuka se on, selviää vasta huomenna). Katsotaan päästääkö Radiotalon vahtimestari heitä edes sisään, sillä hänhän saattaa vallan pyörtyä nämä pakkaukset nähdessään.

Mutta ei siinä vielä kaikki, sillä viikonlopulle on tiedossa myös muita vieraita. Nyt tuli nimittäin niin herkullinen keissi vastaan, että oli pakko tarttua siihen ja buukata sunnuntaillekin vieras tai oikeastaan kolme, mutta  niistä kerron tosin lisää vasta myöhemmin, sillä nyt tuli niin kovat paineet huomisen vieraista, että täytyy alkaa itsekin jo pynttäytyä ; )

xoxo
Inari 

Elämän suuria viisauksia

Törmäsin juuri tähän suureen viisauteen, joka oli pakko jakaa myös teille. Toivottavasti se auttaa yhtä paljon teitä kuin minua elämänne suurissa päätöksissä :)

xoxo
Inari

X-Tyyli vol 2: Yhdistele Auran tapaan

 

Viikon puoliväliin on hyvä tarjoilla teille X-Tyyli Vol 2., joka antoi ainakin minulle piristävän startin työpäivään.

En nimittäin voinut olla huomaamatta neonpunaisia lenkkareita, jotka iloisesti vilkkuivat yhden YleX:n toimituksen työpöydän alla. Oli pakko heti poiketa kehaisemaan, kuinka hauska yhdistelmä oli keltainen vekkihame ja neonpunaiset lenkkarit, jotka vielä mätsäsivät samanvärisen kellon kanssa.

Nainen tyylin takana on Etusivun juontaja Aura, joka on ollut X:ssä töissä vuodesta 2010. Pian kävi ilmi, etteivät kengät olleet lainkaan suunniteltu hameen kanssa. Päinvastoin. Aura oli kävellyt osan matkasta duuniin ja tarkoitus oli vaihtaa lenkkarit pöydän vieressä odotteleviin sandaaleihin.

Aura kertoi myös, että hän asuu tällä hetkellä remppaevakossa ja tulee toimeen vain kymmenellä vaatekappaleella, mikä on kuulemma kätevämpää kuin hän olisi koskaan uskonut. Normaalisti hänen on nimittäin välillä vaikea valita vaatteistaan ne oikeat, mutta nyt muutamaa juttua yhdistelemällä syntyy hauskoja kokonaisuuksia.

Auran vinkit vaatekaappiin - näillä pärjäät:

2 hametta 
2 farkut
muutama neule
villatakki
kauluspaita
1 t-paita
Viidet kengät

Kummat sinä laittaisit jalkaan keltaisen vekkihameen kanssa: neoonpunaiset lenkkarit vai sandaalit?

xoxo 
Inari

Kuvittelenko vaan, vai kummitteleeko YleX:n toimituksessa?

Sunnuntait on siinä mielessä erikoisia työpäiviä, että YleX:n toimituksessa ei Oma lista -ohjelman jälkeen ole ketään muuta kuin minä. Ei ristinsielua. Missään.

Tunnelma on lähes aavemainen. Kuten YleX Aamun Ile Uusivuori asian ilmaisi, olo on kuin kauhuelokuvan ensimmäisellä uhrilla.

Hiljaiset, pitkät ja tyhjät käytävät. Oon ihan varma, että jonain päivänä vielä näen ne Hohto -leffan kaksostyttökummitukset seisovan tolla käytävällä. Hrrrr!

Yleensä täältä Popuutis-toimituksesta kuuluu vaan ahkeraa näppäimistön naputtelua. Sunnuntaisin pelkkää ilmastoinnin hurinaa. Ja lapsen itkua. Ehkä se tuli ulkoa... tai sitten ei. Scary shit!

Hyih! Tuntuu että sunnuntaisin nää tyhjät toimistotuolit täällä vaan itsekseen rullailee ja aina kun studiosta poistuu, ne on eri paikoissa. Kuka niitä siirtelee? Vai liikkuuko ne itsestään?

Studio B on viimenen paikka, mihin suostuisin yksin tyhjässä toimituksessa menemään. Siellä on ihan pimeää ja autiota ja... no.. pimeää.

 Välillä tuntuu siltä, kuin joku tuijottaisi. Inhottavasti kyyläisi selän takana. Kymmenet silmäparit.

Mä tarviin tonne seuraa sunnuntaiksi. Vaikka kissan. Jotain.  

Mitä vaan!

-Anne

Tämä helpottaa sunnuntain jumittelufiilistä!

Tiedetään. 

Päänsärkyyn auttaa Burana, nestehukkaan Jaffa ja ylitsepääsemättömään nälkään rullakebab. Mutta siihen fiilikseen, kun ei halua muuten vaan nousta sängystä, katsoa vaan ikkunasta ulkona lentäviä lintuja ja käpertyä syvemmälle valkoisten lakanoiden uumeniin, siihen ei auta mikään. Joten sitä fiilistä pitää ruokkia jollain tilanteeseen täydellisellä sopivalla musiikilla.

Sitä tarjoaa New Yorkista kotoisin oleva Yeasayer. Unimaalmaa ja tarttuvia elektrokoukkuja sekoittava yhtye on julkaissut täydelliseen sunnuntaifiilikseen sopivan sinkun elokuussa ilmestyneeltä Fragrant World -levyltään.

Yhtye esiintyi tänä kesänä myös Ruisrockissa ja tarjosi täydellistä syntikkaelektroilula festarikansalle. Jäbät olivat vielä sopivasti cool n' bored. Rumpali Jason Trammer soitti puoliksi sähkörummuista koostuvaa rumpusettiään paino rennosti toisella jalalla seisoen (!) eikä näyttänyt olevan keikasta lainkaan innoissaan. Rock 'n roll!! :D

Tovottavasti bändi saadaan kuitenkin pian takasin Suomeen ja mieluiten klubikeikalle, sillä uskon tämän yhtyen pääsevän oikeuksiinsa hämyisessä klubissa valoshown välkkeessä.

Leppoisaa sunnuntaita!

-Anne

Mies, joka vastasi puhelimeen kesken lähetyksen

YleX Viikonlopun vieraana oli juuri Mehdi Younes, joka on siis omistanut ennen ne Helsingin "ei Sedu-raflat" (mm. The Circuksen, Motelletin ja Punavuoren Sohon) mutta onkin nyt nimitetty juuri Sedun omistaman Namuravintoloiden toimariksi eli Sedun oikeaksi kädeksi. Mehdi ei siis ole ihan mikä tahansa "nobody", vaan Suomen ravintolamaailman vaikutusvaltaisempia nimiä.

No täytyyhän tällaisen yökerhokuninkaan myös käyttäytyä arvonsa mukaisesti, joten kun studioon normaalisti mennään sisään, jätetään puhelimet aina ulkopuolelle, jotteivat ne häiritse lähetystä. Mutta Mehdihän vielä viime hetkellä tägäili kuvia studiosta feissariin.

Ja eipä tässä vielä kaikki. Juuri kun olimme paljastamassa Annen kanssa mielikuvissamme kehittelemäämme Sedun ja Mehdin salaliittoa, soi kundin puhelin. Ja arvatkaa mitä teki mies?

No hänhän todellakin VASTASI siihen kesken lähetyksen. 

Onneksi toisessa päässä oli sentäs itse Sedu Koskinen.

Me tietenkin innostuimme heti, että pomo kuunteli haukkana lähetystä ja oli nyt aivan kuset housussa, kun olimme paljastamassa heidän salaliittoaan siitä, että myös Mehdin aikaisempien ravintoloiden rahat olisivat valuneet Sedun pussiin, mutta EI. He vaihtoivat vain rennosti kuulumisia tyyliin.

"Joo kato kun mä oon just täällä suorassa radiolähetyksessä...hahaaa... Ai sä oot menossa sinne? No voi kun kiva...plaa, plaaa, plaaa"

Että sellainen vieras tämä yökerhokuningas Mehdi Younes :)

xoxo
Inari 

Viikonlopun valtakausi alkakoon

Hyvää huomenta everybody. Tänään on lauantai, mutta täällä ollaan jo täydessä työn touhussa. Nyt on nimittäin alkanut jälleen viikonlopun valtakausi. Se tarkoittaa sitä, että paikalla lauantaina ja sunnuntaina YleX toimituksessa ollaan me, viikonlopun tytöt: Tytti, Anne, Hanne ja minä sekä kesämiehemme Tuukka.
Itse raahauduin tänään paikalle vasta kello 12, koska olen paikalla iltaan saakka, mutta Himotuimpien Tytti ja Viikonlopun Anne ovat puurtaneet toimituksessa jo yhdeksästä alkaen.  

Aamun ensimmäinen tehtävä on tietenkin keittää kahvit, joiden voimalla tytöt alkavat puurtaa päivän käsikirjoituksiaan. Toisin kuin monesti luullaan, eivät kaikki spiikit nimittäin aivan spontaanisti sieltä suusta ulos tule, vaan niitä mietitään ja pallotellaan välillä hyvinkin tarkkaan etukäteen.

Etukäteen on leikattu valmiiksi lähetyksissä kuultavat pätkät, kuten nauhoitetut haastikset ja YleX Iltapäivän audiot, mutta lauantain tärkein tehtävä on kirjoittaa muut spiikit.

Minä puolestaan istun studion ulkopuolella tuottajadeskissä kuuntelemassa meneillään olevia lähetyksiä, ottamassa puheluita vastaan, seuraan uutisia ja päivitän feissaria, blogia, otan vieraat vastaan sekä naputtelen popuutisia vieraiden haastatteluista. 

Vaikka olenkin itse paikalla toimituksessa tiistaista alkaen, on lauantai viikon paras päivä, kun paikalla on vihdoin koko tiimi ja suoran lähetyksen adrenaliini virtaa mimmien suonissa. Lisäksi saamme rymytä toimituksessa aivan miten lystäämme, sillä paikalla ei ole ketään muita : )

xoxo
Inari

Valmistaudumme tapaamaan ravintolamoguli Mehdi Youneksen

Kuva: Animalia

Huomenna YleX Viikonlopun Lifestyleslottiin saapuu vieraaksi mies, joka on ollut mukana monessa. Yksi niistä on tämä Animalian turkistenvastustuskampanja. 

Vielä paremmin Mehdi Younes kuitenkin tunnetaan ravintolamogulina, joka perusti aikoinaan Helsinkiin kauan odotetun vastuksen Sedu Koskisen ravintolaylivallalle.

Mehdi Younes ja hänen kollegansa Niko Hallamäki ovat pyörittäneet helsinkiläisiä yökerhoja, kuten The Circusia, Stockholm Diskotekia, Punavuoren Sohoa, Den Kungliga Klubbenia ja Motelletia.

Suomessa piirit ovat kuitenkin pienet ja moni ei taida edes muistaa, että sekä Mehdi että Niko ponnistivat itsekin pinnalle aikoinaan Sedun Onnelan kautta, ennen kuin lähtivät omalla polulleen. 

Huomenna aiommekin selvittää muun muassa, mitä Sedu tästä peliliikkeestä silloin ajatteli ja miten on mahdollista, että Mehdi onkin loikannut nyt takaisin Sedun leipiin?

Totta kai haluamme kuulla myös, mitä tapahtuu nyt Suomen ravintolamaailmassa, kun Youneksen ja Sedun voimat on virallisesti yhdistetty, entä miten tehdä ravintolasta joka kerta menestys.

Mitä sinä haluaisit kysyä Mehdiltä?

xoxo Inari

Okei, missä vaiheessa mun työpöytä alkoi näyttää tältä????

Kun aloitin huhtikuussa työni YleX:llä suunnittelin innoissani sisustusta omaan työhuoneeseeni, siis OMAAN työhuoneeseeni. En nimittäin koskaan aikaisemmin ollut sellaista omistanut. Suunnittelin, kuinka asettelen viikoittain ruusukimput  työhuoneeni maljakkoon, kuinka eriväriset työkenkäni seisovat kauniissa rivissä ovenpielessä ja omassa Pikku Myy -mukissani höyryäisi täydellisen kuuma kahvi samalla kun näpyttelen meilejäni siistillä työpydälläni, jossa jokainen tavara omaisi tarkan järjestyksen...

Tänä aamuna istahdin jälleen kerran työpöytäni ääreen ja katsoin pitkään aikaan todella ympärilleni...

 Kukkamaljakko takalipastolla on ammottanut ensimmäisen viikon jälkeen tyhjyyttään, kahvikuppiin on kovettunut viikkoja vanha sumppi, tavaroita joutuu etsimään ties mistä ja mitä helveteä noi kengät tekee tossa pöydällä??????

Apuaaaaaa, miten musta tällainen tuli?

xoxo
Inari

No can do!

Julkiset liikennevälineet on luovuttajille! Näin ajattelin tänään, kun heräsin aamulla ja ulkona satoi vettä. 

Oon ehkä maailman kärsimättömin ihminen ja inhoan bussin, ratikan tai junan odottamista ja siellä istumista. Tästä syystä kuljen pyörällä aina kun se vain suinkin on mahdollista - vaikka taivaalta tulisi mitä.

Tästä syystä kuljin n. 5km työmatkani tänään näinkin tyylikkäissä varusteissa. Kutsun vaaleansinistä upeutta No-can-do -sadetakiksi, sillä ihanuudessa ei ole minkäänlaaisia reikiä käsien kohdalla. 

Kumpparit olis tietty ollut ihan kiva lisä. Siinäpähän ravistelin kuraa bräniköiden farkkujen lahkeista ja kuivattelin sukkia työpisteen hyllyllä loppupäivän, mutta eipähän tarvinnut seisoskella bussipysäkillä! Nih!

Toivottavasti sää pysyy selkeänä loppuillan, tarkoitus olisi suunnata Taiteiden yöhön tsekkaamaan muutamat keikat. Ensin ihana Annis Westilä Kitchissä, sitten Suomen Biffy Clyro eli Face Of God ja Manu Chao -henkinen rytmiryhmä Kuningasidea Vanhalla ja lopuksi, jos virtaa riittää, hiphop- coverbändi Roope Salminen ja Koirat Manalassa.

Palaillaan!!!

-Anne

Making of YleX Iltapäivä = hullujen hommaa

Tässä on paras esimerkki siitä, mihin YleX:lle töihin tullut toimittaja voi joutua. Enkä tarkoita nyt kuvaa ottavaa YleX Iltapäivän Timppaa. Että kannattaa miettiä hyvin tarkkaan, mitä olette valmiita töittenne takia tekemään, te jotka haaveilette ehkä joskus YleX:ssä työskentelevänne :) 

Arvaatteko kuka lymyilee roskisten seassa ja miksi? 

xoxo Inari

Ps. Vastauksen voi muuten kuulla kello 13 YleX Iltapäivän lähetyksen alkaessa.

Työmatkan helmiä

Tänään vakuutuin taas jälleen kerran siitä, että pyörällä kannattaa polkea töihin. Nousin sängystä aamulla väärällä jalalla ja tuntui kuin koko työpäivä olisi ollut yhtä tervassa tarpomista. Kuuntelin viime viikonlopun lähetyksiä, palaveerasin muiden tuottajien kanssa ja suunnittelin YleX Toiveiden Hannen kanssa tulevia juttuja.

Koko ajan oli kuitenkin sellainen olo, että tänään ei vain lähde. Päivän kuitenkin pelasti kauneudellaan uusi löytämäni pyöräreitti kotiin sekä nämä herkut, joita pysähdyin matkalla maistelemaan. Nyt on taas hymy suupielessä... joskus se vain on niin pienestä kii.

xoxo

Inari

Cheek raapusteli toisena vieraana julkkisystäväkirjaamme

Kuva: Joonas Koivisto

XTyylin toisen julkkisystäväpäivityksen raapusteli kasaan Cheek. Tämä räbäyttelijämiekkonen kävi kesän aikana vieraana YleX:n Oma Lista -ohjelmassa Tuukan juttusilla, mutta hän on myös vanha tuttuni jo niiltä ajoilta, kun olin töissä Cosmopolitan-lehdessä. Tuolloin vietimme kerran porukalla bilejatkoja miekkosen kotona. Ilta oli hauska, mutta ette ikinä arvaa, mikä siinä oli mielestäni mieleenpainuvinta? Kengät. Niitä oli nimittäin Cheekin eteishallissa hienossa rivissä kymmenittäin ja kaikki olivat: VALKOISIA.

Nimi: Jare Henrik Tiihonen

Lempinimi: Jarppa  

Asuinpaikka: Töölö 

Lempiväri: Navyblue 

Lempiruokani: Chautebriand 

Lemmikkini: Haluaisin tosi pajon ranskanbuldogin, mutta ei voi moista tämän elämänrytmin takia hankkia.

Lempiartistini: Jay-Z 

Unelmoin: Rauhasta
  
Olin koulussa: Veikeä viliskantti, jolle oli kuitenkin tärkeää saada hyviä arvosanoja. 

Minusta tulee isona: Lentäjä 

Jos saisin muuttaa maailmassa jotain, muuttaisin: Ihmisten ajattelua positiivisemmaksi 

Aikakoneella matkustaisin vuoteen? Koska?: 2009, koska siinä oli jotain maagista monella tapaa...Ottaisin mukaan myös sen vuoden lottonumerot. 

Rakastan: Mun duunia ja perhettä. 

Paras ystäväni on: Luotettava
 
Ottaisin mukaani autiolle saarelle: Paljon ystäviä ja lentokoneen.  

Minut saa suuttumaan: Alentava kohtelu. 

Haluaisin matkustaa: Kaikkialle maailmassa. 

Arvosana elämälleni (1-10)on: 9 

Terveiseni ystäväkirjan pitäjille YleX Viiklonlopun Annelle ja Inarille:

Kivaa kesää ja hyvää mieltä!


Tsekkaa myös ensimmäinen ystäväkirjapäivityksemme Sauli Koskiselta täältä.

xoxo 
Inari 

Tämä on pakko katsoa!

Tiistaina YleX:n toimituksessa pidetään soittari, jossa pohdimme koko toimituksen voimin musapäällikkö Tomi Saarisen johdolla, mitkä uudet biisit kannattaa ottaa soittoon soittolistalle ja mitkä ei. Tänään soittariraadin suosioon nousi tämä videoylläri. Uuden musiikin aamuvuoron Juhani Kenttämaa saikin isolta pomolta saman tien tehtäväksi ottaa yhteyden Etelä-Koreaan. Katsotaan mitä tapahtuu...

 xoxo Inari

Nyt tytöt sinistä silmään!

Tulin tänään töihin Costume-lehden lanseeraustilaisuuden kautta. Oli kiva aloittaa vaihteeksi työpäivä skumpalla ja ihanilla croisanteilla. Tuli ihan vanhat Cosmo-ajat mieleen, jolloin vastaavanlaisissa bibiksissä tuli juostua hieman useammin kuin nyt.
Tilaisuudesta sain mukaani paitsi uunituoreen lehden mutta myös ihastuksen. Iskin nimittäin silmäni toimituspäällikkö Jenna Kämäräisen (kaverikuvassa kanssani alla) siniseen ripsariin. Tätä on niin pakko saada väriläiskäksi syksyyn. En ole koskaan elämässäni edes kokeillut sinistä ripsaria, mutta nyt tuli vain sellainen hyvin vahva tunne, että this is it - uusi ensirakkaus. Katsotaan leviääkö sinisen himo myös muihin X:läisiin. Entäs teihin, lähdettekö messiin kokeiluun?

xoxo Inari

Ps. Lue viime viikolla tekemämme Costume-reppari täältä.

Radiotuottajan erikoisia tehtäviä

En voi koskaan tietää, mitä työpäiväni tuo tullessaan. Se on tavallaan aika ihanaa, mutta myös joskus hieman erikoista, koska tehtävät saattavat normisäätämisen lisäksi olla melkein mitä tahansa. Tuottajan tehtävä on sekoitus esimiestä, toimittajaa, assaria ja tällä kertaa myös babysitterinä olemista. Nalliksi siis napsahti lastenvahtivuoro, sillä välin kun itse stara oli haastattelussa. Onneksi Maria Veitolan Taisto-vauva oli hyvin hymyileväistä sorttia ja ei päästänyt muuta kuin muutaman kurlausäänen koko puolituntisen hoitosession aikana. Marialla puolestaan oli haastattelussa paljonkin sanottavaa muun muassa siitä, kuinka inhoaa koko mammailukäsitettä. Tämän tosin sain kuulla vasta myöhemmin haastattelun tullessa ulos radiosta... Hyvin paljon sen jälkeen, kun olin kysellyt ummet ja lammet hänen MAMMA-elämästään, hehkuttanut hänelle muun muassa, kuinka MAMMA-elämä on niiin ihanaa, ja että MAMMALOMA aikana saa aikaseksi vaikka mitä, niin ja että MAMMAILLESSA saa niin paljon uusia ystäviä. Hyvä etten vielä suositellut hänelle ystävämme pitämää MAMMA-muskariakin... Mutta hei, onneksi annoin sentäs Marialle mukaan muutaman YleX-kesäkumin tulevaisuuden varalle ; )
xoxo
Inari

Kuuntele Marian haastis täältä, noin kohdasta 12.40.

Viikon kulutetuin soundtrack

Nyt on YleX Viikonlopun lähetykset onnellisesti ohi. Olipa hauska juontaa pitkästä aikaa Viikonloppua, tässä on ollut niin paljon muita hommia ja tuurauksia, että viimeksi oon vetänyt viikonloppua kesäkuussa!

Juonsin vielä viime viikolla Kaksisen musiikin ohjelmaa, jota kuultiin Uuden musiikin iltavuoron tilalla kun Toni ja Venla lomailivat. Sen kolmen viikon aikana pyöritin todella ahkerasti HKI Cratesin levyä soittimessani ja ihastuin levyyn ihan totaalisesti!

HKI Cratesiin kuuluu yhdeksän hiphop-tuottajaa: Aksim, Clymax, Flam, Jake the Break, Janne K, Staffro, Super Janne, Väiski sekä X23. Levy on täynnä oivaltavia lyriikoita, hemmetin hienoja taustoja ja törkeen hauskoja biisejä.

Ei siis ihme, että Uuden musiikin aamuvuoron Juhani Kenttämaa nappasi levyltä omaksi viikon tehokseen Solosen ja Kosolan Spessujopo -nimisen biisin. 

Vaikka pyöräilyä biisissä ei varsinaisesti käsitelläkkään, tsygäilyn suurena ystävänä olin ihan tärinöissäni siitä, että videossa pyöräillään ja vieläpä Helsinkiin juuri avatulla pyörätie Baanalla, minkä kautta ajelen työmatkani!

Kantsii tutustua myös Solosen soolotuotantoon. Oon kuunnellut ahkerasti Harmaanaaman kirous -levyä ja täytyy sanoa, että mies on noussut lyhyessä ajassa yhdeksi lemppariräppäreistäni. Tyypillä on ihan mieletön flow ja uskomaton kyky rytmittää sanat niin, että jokainen tavu ja kirjain tulee käytettyä ja sanoitukset on vielä hemmetin hauskoja.

Huomenna äijä vetää freestylekeikan Suola -nimisessä kuppilassa Helsingissä, pitää varmaan valua paikalle!

Leppoisaa sunnuntai-iltaa!

-Anne

Piipahdus musadiggareiden paratiisissa

Kun pääsin ensimmäistä kertaa itse käymään Yleisradion levystössä, en voinut uskoa silmiäni. Eteeni avautui liikuntasalin kokoinen huone, joka oli täynnä kattoon asti ylettyviä rullattavia hyllyjä, jotka olivat TÄYNNÄ musiikkia. Siis oikeasti lattiasta kattoon, yhteensä yli 600 000 levyä!!!!! Siinä komeili koko musiikkimaailman historia edessäni yhdessä huoneessa ja minä en voinut muuta kuin ottaa kiinni ovenpielestä ja haukkoa hetkisen henkeä. 

Koska tämä kokemus oli niin mieleenpainuva, halusin että myös te pääsisitte kokemaan sen. Siksipä liittäydyin YleX Toiveita luotsaavan Hannen seuraan, kun hän lähti viikottaiselle levynhakuretkelleen. 

Näitä biisejä oli toivottu YleX Toivessa, mutta Hanne ei löytänyt niitä meidän järjestelmästä, joten niitä lähdettiin hakemaan levystöstä.

 

Ennen kuin astutaan itse levystöön sisään, näpytellään kaikki biisit levystön hakujärjestelmään ja katsotaan missä ne sijaitsevat.

Tässä se sitten on: 600 000 levyn aarreaitta, johon tulee vuodessa 5000 levyä lisää. Levystössä vallitsee 15 asteen lämpötila, jotteivat vanhimmat nauhat mene pilalle.

Joskus levyjen etsiminen voi viedä kauankin, koska numerointi ei ole kovinkaan looginen. Nyt Salt´n´Pepa halusi kuitenkin tulla löydetyksi.

Tässä on Hannen saalis. Levyt soivat tämän illan YleX Toiveissa klo 17 alkaen. Aina ei levystöstäkään löydy kaikkea, ja silloin levyn tai biisin voi laittaa tilaukseen. Niin teimme mekin. Katsotaan, milloin ilmestyy Janne Ordenin Sopusointu -biisi levystön aarreaittaan...

 xoxo
 Inari

Tällaista on uuden muotilehden toimituksessa

Kuluvan viikon torstaina suuntasimme Annen kanssa tekemään repparia YleX Viikonlopun Lifestyleslottiin ensi viikolla lanseerattavan Costume-muotilehden kulisseista. Meitä kiinnosti kovin, josko meno Suomen uudessa ja kuulemma hyvinkin vallankumouksellisessa muotilehdessä  on kuin Paholainen pukeutuu Pradaan -elokuvasta. Olisiko toimitus prameilevan loistokas ja ihmiset niin tyylikkäitä, että saisi hävetä omaa asuaan. Entä löytyisikö toimituksesta rekkikaupalla uusimpia muotiluomuksia, joihin työntekijät pukeutuisivat, jos eivät löytäisi itselleen kotoa mitään päällepantavaa. Agendalla oli myös, onko muotilehdessä oikeasti olemassa huippusalainen The Book, joka kätkee sisäänsä tulevan lehden sisällön ja tietenkin se, että täytyykö muotilehden päätoimittajan olla hurjan pelottava auktoriteetti...

  
Toimitukseen tultiin hissillä toki turvamiesten ohi, mutta itse Bonnierin aula ei ollut kovinkaan suuri, pikemminkin mukavan kotoisa ja kivasti sisustettu. Vaikutuksen tekivät kyllä heti karkille tuoksuvat Costume-huulirasvat, joista vierailija sai omakseen matkamuiston. Oli muuten toimivaa tököttiä ja houkutteli kotona heti pussailijat luokseni : )

Itse Costumen toimitus yllätti pienuudellaan. Lehteä tehdään viiden vakituisen ja useiden avustajien voimin. Työpisteet ovat lähellä toisiaan, sillä päätoimittaja Sanna Sierilän mukaan muoti vain paranee keskusteltaessa. "Muoti on nopeasti ohimenevää asiaa ja pitää pystyä älähtämään heti, jos joku löytää jonkun kiinnostavan pointin."

 Toimituksesta löytyi lähes joka pöydältä kasa muotilehtiä. Costumen materiaaleista noin puolet tulee Tanskan ja Norjan sisarlehdistä. Pohjoismaiset lehdet ovat päivittäin yhteydessä ja miettivät yhdessä, mitä tulee mihinkin lehteen. Costumen kannet kuvataan aina Suomessa. Lehti on siinä mielessä todella vallankumouksellinen, että koskaan ennen Suomessa ei ole julkaistu vain ja ainoastaan muotiin ja kauneuteen perustuvaa lehteä.

Tämä löytyi toimituksen ilmoitustaululta.Vain yksi costumelaisista on taustaltaan toimittaja, kaikki muut ovat intohimoisia muodin ammattilaisia, siksi pilkun viilaukseen tarvitaan kuulemma silloin tällöin hieman jeesiä. Lehden sisältöä tekevät myös monet bloggarit, kuten Mariannan ja Aurooran Henkarit -blogeista tutut mimmit. Eikä sovi unohtaa lukijoita, jotka kuulemma pääsevät vaikuttamaan lehden sisältöön muun muassa Facebookin kautta aktiivisesti. 

Meitä ihmetytti suuresti seinältä löytynyt paperi, johon oli läiskitty tunnettuja meikkibrändejä sekä muotilehtiä ympäri ämpäri. Se oli kuulemma koko toimitusta ja myyntiä sekä markkinointiakin inspiroiva tärkeä nelikenttä, jonka avulla pohditaan Costumen sijoittumista muoti- ja kauneus-maailmaan.

 Pradaan pukeutuvaa paholaista emme toimituksesta löytäneet, mutta Pradaa kuitenkin - puhelimen muodossa. Päätoimittaja Sanna vakuutti, että pelottavien auktoriteettien aika on ohi ja tärkeämpää on keskusteluyhteys. Kuvassa myös kuuluisa The Book... Sen tieto oli todellakin salaisesti varjeltua, sillä saimme vilkaista vain ensimmäisiä sivuja.
Huippumuotia sisältäviä vaaterekkejäkään ei ollut nurkat pullollaan, vaikka Olivia-lehden muotikuvauksissa sellaisia kyllä näkyikin. Itse asiassa vaatetuspaineita ei toimituksessa kuulemma juuri tunneta - toimituspäällikkökin oli tullut kuulemma kerran yöpuvussa töihin... Me Annen kanssa kuitenkin vahvasti epäilemme, että kysessä oli joku suuri fashion statement, eihän kukaan nyt ihan huvin vuoksi yöpuvussa töihin tule????

Lopuksi pääsimme vielä poseeraamaan yhteiskuvaan päätoimittaja Sanna Sierilän (kesk. vas.) ja muotitoimittaja Johanna Piispan (kesk. oik.) sekä pinkin The Bookin keskuuteen Bonnierin sohvalle. Ja ei muuten ollut yhtään pelottavaa.

xoxo
Inari 

Ensimmäinen X-Tyyli on salaperäisen sexy ladyn!

Lupasin, että esittelemme teille blogissamme asioita YleX:n kulisseista, joita te ette muuten pääse näkemään. Yksi niistä on se, miltä me täällä toimituksessa näytämme. Voin nimittäin vakuuttaa, että täältä löytyy hyvin paljon myös muita kiinnostavia persoonia kuin vai he, keitä te jo kuulette eetterissä ja ketkä seikkailevat netissä. Blogimme viikottainen X-Tyyli-osio esittelee teille kiinnostavan X:läisen tyylin, asun tai yksityiskohdan sekä tyypin tyylin takaa.

Tänään huomiota herätti jo heti aamusta alkaen nainen, joka pyyhälsi toimituksessa paikasta toiseen hyvin kirkkaassa hameessaan. Hän sai vuorotellen sekä ihastelevia huudahduksia että kauhistelevia hengenhaukkomisia peräänsä. Itse kiinnitin asuun heti huomiota myös siksi, että hän osasi sipsutella siinä niin naisellisesti. Se taito puuttuu usein meiltä suomalaismuikkeleilta. Valitettavasti hameen arkaluonteisen lyhyyden takia emme tällä kertaa voi paljastaa asua kantavan naisen henkilöllisyyttä, mutta haastankin teidät arvaamaan, kuka kanavaltamme mahtaa olla tämä maaginen red lady?

  

Innolla arvauksianne odotellen,

xoxo

Inari

Työpäivän tärkein tehtävä

Me ollaan Inarin kanssa huomattu, että missään ei saa niin tarkasti lakattua kynsiä kuin töissä. Kun kuuntelee lähetystä tai haastatteluja tai naputtelee kaks-sormi-taktiikalla sähköposteja, vastalakatut kynnet ei jää mihinkään kiinni ja jälki on varman tasaista. Mah-ta-vaa!!!

Tästä syystä meidän kynsilakkavarastot on pikkuhiljaa siirtyneet kotoa työpisteille ja oonkin miettinyt  koko kynsilakka-arsenaalini roudaamista tänne. Tietty joskus on nolottanut, kun lakkailee kynsiä hullun keskittyneenä ja vierestä kävelee joku YleX Etusivun tärkeä vieras tai joku iso pomo. Onneksi nää tämmöset voi nykyään laittaa tän blogin piikkiin: "Siis itseasiassa teen tässä just blogipostausta, kauhee kiire, hirvee stressi!"

Tänään kuitenkin aloin harkita kynsilakkailun siirtämistä takaisin kotiin. Olen löytänyt jostain alennusmyynnistä eurolla omenan hajuista kynsilakanpoistoainetta, johon kertyy jostain suusta järjettömät paineet kun korkin sulkee. Luonnollisesti kun korkin avaa, litku roiskuu ympäriinsä ja sitä saa välillä kuivata tietokoneen näppäimistöltä ja vaatteista. Äsken ihmettelin, miksi kahvini maistui niin oudolta ja ymmärsin melko nopeasti, että jaa-ha, sitä taisi lentää melkoinen määrä myös kahvin sekaan.

Onneksi se on sentään omenan makuista / hajuista.

Ehkä siis suosittelen lämpimästi kynsien lakkaamista töissä, mutta poistaminen kannattaa suorittaa turvallisissa olosuhteissa kotona.

Leppoisaa perjantaita!

-Anne

Me selvitimme, miten syntyy ensi viikolla lanseerattava muotilehti Costume

Tämä päivä alkoi mitä kiinnostavimmalla visiitillä. Pääsimme nimittäin Annen kanssa seuraamaan, miten syntyy ensi viikolla lanseerattava muotilehti Costume. Emme meinanneet tosin ensin edes päästä hissillä oikeaan kerrokseen, koska emme tajunneet heti pyytää vartijaa avuksemme. No, lopulta Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan ympyrätalon ovet kuitenkin aukesivat meille ja astuimme sisään Bonnier-lehtitaloon...
Odotukset olivat korkealla, sillä jo Costumen Päätoimittaja Sanna Sierilän kengät tekivät minuun heti suuren vaikutuksen ja kertoivat että nyt on kyseessä suuren maailman meiniki, mutta oliko meno muuten kuin suoraan Paholainen pukeutuu Pradaan -elokuvasta? Se selviää lauantaina YleX Viikonlopun Lifestyleslotissa. Ole taajudella siis lauantaina klo 16. Blogiin tulossa myös laaja valokuvareppari siitä, miltä Costumessa näytti ja onko tarkkaan varjeltu, muotielokuvista tuttu, tulevan lehden salaisuudet sisäänsä kätkevä The Book oikeasti olemassa myös Costumessa.

xoxo
Inari

Viikkistiimin päiväretki

Säännöllisin väliajoin on tärkeää tehdä toimituksesta retki jonnekin muualle, ja tänään oli meidän viikonlopputiimimme vetäytymissessio.



Siellä me sitten istuimme Jenni, Tytti, Anne, Hanne, Tuukka ja minä Espan puiston auringossa ja annoimme vuorotellen palautetta toistemme lähetyksistä.



Ajatus luistaa huomattavasti paremmin tällaisillä eväillä ja auringonpaisteella. Retket rules!

xoxo

Inari

Arvatkaa, mistä löytyi Jurassicin parhaimman näköiset tyypit ja bileet?

Huhhuh.

Kyllä siihen muutama päivä tarvittiin, että pystyy palautua Jurassic Rockista, sen verran villit festarit! Kumikiituri starttasi heti Stam1nan keikan jälkeen noin kahden aikaan yöllä festarialueelta Helsingin suuntaan ja perillä oltiin kuudelta aamulla.

Vaikka aluksi myöhäinen lähtö tuntui ihan kamalalta, täytyy myöntää, että oli aika hieno fiilis pyöräillä kuudelta aamulla Pasilasta keskustan läpi kotiin: aurinko nousi, oli ihan hiljaista, kadut olivat tyhjiä ja muutama bilehile valui jatkoilta kotiin päin.

Inari ja Mäkkäri luovuttivat jo aiemmin lauantai-illalla ja lähtivät siis Matti Airaksisen ja DJ Orionin kyydillä kotiin. Siinä vaiheessa meitsi nappas kameran kainaloon ja lähti tutustumaan leirintäalueen elämään - sinne, mistä ne parhaat bileet löytyy!

Bileiden lisäksi leirintäalueella kukki mitä mahtavimmat festarityylit! Tässä parhaita paloja.

Heikki luotti jokaisen rohkean miehen kuumimpaan festarivarustukseen, eli legginseihin. Mies kertoi, että on pyörinyt makkarankuoret jaloissa vuodesta 2010 asti ja siirtyy vuosi vuodelta villimpiin kokeiluihin. Propsit äijälle myös siitä, että hillui leirintäalueella ilman paitaa, vaikka mittari näytti alle 10 asteen lämpötilaa. Arvostan!

Kuvan ottamisesta ei meinannut tulla Marikan kanssa mitään, kun miehet pyörivät mimmin ympärillä niin tiuhaan tahtiin, että hetkittäin omakin keskittyminen herpaantui. Nainen kuvaa tyyliään rennoksi ja reggaehenkiseksi. Marikalla on kuvassa hullun hieno ruskea nahkaliivi päällä, jonka hän oli ommellut itse! Ois melkeen pitänyt tilata samanlainen...

Rockhenkinen Juulia luotti varustuksessaan lämpimyyteen. Olis tehnyt mieli lahjoa hänet jollain antamaan lapasensa mulle, mutten kehdannut. Sen verran sissimeininki leirintäalueella oli, että vaikka lämpömittari huiteli loppusyksyn lukemia, ei luovutettu ja lähdetty kotiin vaan pistettiin lisää vaatteita päälle. Itsellänihän oli loppuillasta pitkähihainen, nahkatakki, villapaita ja ekstra-takki ja silti tärisin kylmyydestä...

Kattokaa mitkä blehat!!!! Nämä Pekka heitti salamana päähänsä, kun kuuli, että nyt muuten otetaan jätkästä kuvia! Inspiraation toisen lahkeen käärimiseen mies oli saanut ollessaan Pariisissa Red Hot Chili Peppersin keikalla, missä bändin jäbät Anthony Kiedis ja Flea olivat käärineet lahkeensa. Sama tyyliratkaisu toistui muuten myös Tampereen keikalla, joten saa nähdä kuinka suuri ilmiö tästä kehkeytyy. Takki oli löytynyt UFFilta viidellä eurolla, mielettömät värit! Festaribailauksen ohessa Pekalla ja kaverillaan oli kiire omaan leiriinsä seuraamaan keihäsfinaalia radion välityksellä.

OMG! Näin, kun Heini käveli bajamajaan ja odotin ulkopuolella niin kauan, että neito astui ulos. Tsekatkaa mikä Pikachu-haalari! Tämä päällä mimmi on talsinut Jurassicissa vuodesta 2010 ja hän on ommellut asun omin pikku kätösin. Törkeen hieno! Kuinka joku voi näyttää noin kuumalta Pikachu-haalarissa? Eläinhaalareita näkyi muuten tänä vuonna kaikilla festareilla enemmän kuin aiempina vuosina, joten voi olla, että ens kesänä mäkin pyörin festareilla pandaksi pukeutuneena. Ois ainakin lämmin eikä "omat" vaatteet likastu.

Kiitos kaikille teille ihanille, joihin festarialueella törmäsin, oli hauskaa!

Nyt vedän vaatteet päälle ja lähden palaveeraamaan Inarin ja muiden YleXn viikonlopun tyyppien kanssa.

Palaillaan!

- Anne